maanantai 17. toukokuuta 2010

Pohdiskelua uskonnollisuudesta

Ajatuksia uskonnosta ja uskonnollisuudesta Suomessa

Uskontojen harmoniaa ja sen toteutumista on vaikeaa havainnoida, koska Suomessa uskonasiat pidetään melko tiukasti omana tietona. Uskonnollisuutta sivuavat keskustelut saattavat olla suomalaisten parissa jopa hieman vaivaannuttavia. Myöskään uskonnollinen monimuotoisuus ei näy suomalaisessa kulttuurissa kovinkaan herkästi ulospäin.

Esille tuotiin myös, kuinka luterilaisuus juurrutetaan suomalaiseen mentaliteettiin hyvin varhaisessa vaiheessa. Tätä voidaan yrittää perustella kristillisellä kulttuuriperinnöllä, mutta toisaalta tämä karsii tehokkaasti juurikin uskonnollista monimuotoisuutta. Luterilaisuus ja varsinkaan valtionkirkko ei tuntunut saavan luentosalissa kovinkaan innokasta kannatusta.

Enemmän keskustelu kallistui esimerkkeihin koululaitoksen uskonnon opetuksen kapeudesta sekä mielenkiintoisesta syrjinnästä. Esimerkiksi kirkkoon kuuluva ei voi saada opetusta elämänkatsomustiedossa, mutta kirkkoon kuulumaton voi osallistua uskonnon opetukseen. Koululaitoksen kuva uskonnoista koettiin muutenkin varsin yksiulotteiseksi, muitakin uskontoja käsitellään lähinnä kristinuskosta käsin ja sen kautta.

Kuitenkin pienempien herätysliikkeiden muodossa uskonnollista monimuotoisuutta Suomessa esiintyy. Nämä ryhmittymät eivät kuitenkaan pidä itsestään erityisesti meteliä, paitsi omiensa parissa.

Keskustelussa nousi myös esille suomalaisten välttely uskonnollisten konfliktien ja väittelyiden suhteen. Uskonasioista ei keskustelijoiden mielestä kovinkaan hanakasti aleta väittelemään. Varsinaisia uskonnollisia konflikteja ei oikeastaan pääse syntymään, uskonnon yksityisyydestä johtuen.

Pohdinnoissa laajensimme uskonnollisuuden pois hindulaisuudesta ja saimme mielestämme viriteltyä mielenkiintoista keskustelua uskonnoista ja uskonnollisuudesta laajemminkin. Kiitoksia kaikille osallistujille!

6 kommenttia:

  1. Katsotaanpa herättääkö tämä keskustelua:
    http://www.youtube.com/watch?v=s2IHnWY-i6Y

    Mielestäni videossa hommat vedetään aikalailla överiksi, kummankin tahon puolelta. Vaikka onhan se provosointi aina mukavaa. Sekä sananvapaus sitä ja tätä. Silti video, joka tässä välähtää on mielestäni jo melkoisen epäasiallinen. Vai onko tämä sitä post-modernia taidetta?

    Tilanne olisi tosin voinut ratketa fiksummin, jos yleisö olisi äänestänyt jaloillaan. Enkä nyt tarkoita päähän potkimista. :D

    VastaaPoista
  2. Kallelle kiitokset mainiosta keskustelutiivistyksestä, joka on mielestäni paras tähänastisista. Olen unohtanut YouTube-tilini käyttäjätunnuksen, joten en voi kommentoida videota sen ollessa ikärajallinen. Sen sijaan kehotan kaikkia Hesarin tilaajia tutustumaan huolella tämän sunnuntain lehdessä julkaistuun Jyrki Aleniuksen kirja-esittelyyn 'Pehmoateistit käyvät tv-evankelistojen kimppuun' sivulla C2. Juttu käsittelee John F. Haughtin kirjaa God and New Atheism.

    Summa summarum referendum maximus:
    - evoluutioteorian pitämistä maailmanselittämisen alkuna ja loppuna on täysin verrattavissa ateistien tuomitsemaan uskonnolliseen fundamentalismiin ja se 'katkaisee inhimilliseltä tiedonhankinnalta siivet rajaamalla sallitun tiedon muodot liian ahtaiksi'.
    - uusateistien kritiikki kohdistuu liikaa hihhuleiden suuntaan --> 'Jos uusateistit olisivat niin totuudenrakkaita kuin väittävät olevansa, heidän dialoginsa vastapuolena olisivat Karl Barthin tai Paul Tillichin kaltaiset teologian jättiläiset eikä joku tv-pastori Alabamasta.'

    Vielä kommenttina siihen, mistä luennolla keskusteltiin, niin vaikka kannatan vakaasti tunnustuksetonta uskonnonopetusta, jossa lapsia ja nuoria kannustetaan pohtimaan kosmosta itsenäisesti, en näe ruokarukouksen kaltaista yhteistä tapaa sinällään välttämättä pahana asiana. Toki ymmärrän sitä kohtaan esitetyn kritiikin, mutta ruokarukous kommunikoinee lapsenaivoille ylivoimaisesti helpoiten ruuan kunnioittamisen ja siitä kiitollisena olemisen merkityksen. Tapoja ei voi muuttaa väkisin. Ruokarukouksen voisi korvata jollakin muulla, mutta mikä muu se olisi? Japanissa kädet liitetään yhteen ja sanotaan yksinkertaisesti 'itadakimasu' (vastaanotamme [nöyrä verbimuoto]), mitä tiukka ateisti varmaan pitäisi uskonnollisena ja siten tuomittavana. Ruuan kunnioittaminen on sikäli minusta yleiseettisesti hyvää, että jos oppii olemaan pienistä asioista iloinen jo lapsena, onnellisen elon mahdollisuus noussee 6.59%.

    VastaaPoista
  3. Kiitoksia, (ilmeisesti) Petteri, kommentista! Ensinnäkin mielenkiintoista, että ko. video oli ikärajallinen. Mistähän se johtuu? Onkohan ikärajan asettanut taho ajatellut, että provosoivaa sananvapautta ja uskonnollista kiihkoa kuvaava selkkaus on liian raju alaikäisille?

    Itsekin lukaisin HS:n jutun ja tottahan se on, että yksisilmäinen tieteellisyyskin on usein haitallista fundamentalismia. Tai sanotaanko ainakin niin, että on lukemattomia asioita, joiden selittämiseen tiede tarjoaa epämielekkään vastauksen. Ehkä kysymys ei valttämättä ole siitä, etteikö tiede kykenisi antamaan valideja vastauksia, vaan siitä, että "kylmän" tieteellistä selitystä ei edes kaivata.

    Tuo ruuan kunnioittaminen rituaalina kuulostaa hyvältä, varsinkin jos onnellisuus nousee noinkin monta prosenttia :)

    VastaaPoista
  4. Video lienee ikärajallinen siksi, että videossa vilahtaa peniksiä ja homoseksuaalisuutta. Jos katsoo oikein tarkkaan. Herrasiunaa!

    Petterillä hyvä pointti ruuan kunnioituksen suhteen, mutta tarvitseeko siihen sotkea minkäänlaista uskonnollisuutta? Miksei jotain maanläheisempää: "Kiitos luonto näistä antimista." tai jotain tuollaista, voisi toimia ihan hyvin.

    VastaaPoista
  5. Ahaa, kiitos tarkennuksesta Kalle. Kysymys oli siis haitallisten seksuaaliperversioiden tuputuksesta.

    Tuosta kiittämisestä ylipäätään voisi tehdä kokonaisen tutkimuksen. Ensinnäkin, miksi kiittää luontoakaan, sehän pistää meille koko ajan hanttiin enkä edes tiedä kuinka pyyteettömästi se meille ruokaakaan tarjoaa. Itse kiittäisin mieluiten ruuan tekijää :)

    Kiittäminen tuntuukin kokeneen inflaatiota. Radiossa ja telkkarissa toimittajat kiittelevät toisiaan pois- tai sisäänfeidauksen sijaan. Kaupassakaan ei enää sanota juuri koskaan "ole hyvä" vaan pitää sanoa "kiitos" kun antaa kassalle rahaa.

    VastaaPoista
  6. Katsoin tuon Kallen lähettämän videon ja toisen klipin jossa heppua (Olikohan se Lars Vilks?) haastateltiin. Haastattelussa taiteilija sanoo provosoinnin olevan tarkoituksellista - taiteen vapauden nimissä ja sen puolesta - mutta, että jos provosoi, niin sitten pitää pilkata kaikkia uskontoja. Ko. ajankohtais-/uutisinsertissä melkein näytettiin kuvaa Jeesuksesta pedofiilinä. Melkein siksi, että kuvasta ei blurrauksen jäljiltä saanut mitään selvää. Olisivatkohan kristityt nähdessään työn ohittaneet asian mauttomana provokaationa vai tarttuneet siihen?

    Nyt heppu tarkistaa auton alustan pommin varalta aina lähteissään liikkeelle ja hiippailee jonnekkin piilopaikkaan nukkumaan. Toimittaja kysyi, että onko tämä sen arvoista, että voit menettää henkesi ja taiteilija vastaa, että kyllä, hänen taiteensa on sen arvoista.

    Tuntuu kuitenkin vähän siltä, että jos tavoitteena on julkisuus, niin kaveri on nyt saanut sitä. Mutta onko hän edistänyt sananvapautta -enpä usko.

    VastaaPoista